Barcelonan köyhät tuliaiset

Aina kun olen ulkomailla käyn luonnollisestikin nuuskimassa paikallisten kauppojen kosmetiikkatarjonnan ja vertailen hintoja & valikoimia Suomen vastaaviin. Olin viimeiset kaksi viikkoa käymässä Barcelonassa, ja edellisestä kerrasta olikin vierähtänyt 13 vuotta. Kyllä vaan on euro nostanut hintoja ihan järjettömästi Espanjassakin, periaatteessa ihan kaikki on Suomen hinnoissa tai kalliimpaa, viinejä ja joitain ruokatarvikkeita lukuunottamatta.

Tämänkertainen reissu oli varsinainen budjettimatka, eli paikan päällä ei rahalla mässäilty. Tiesin jo valmiiksi että tällä matkalla ei juuri ostoksia tehdä, mutta kyllähän ne tutut MAC-tiskit jaksaa aina houkuttaa väriloistollaan. Ajattelin että ostaisin muutaman siveltimen, mutta huomattuani missä hinnoissa jo markettipuolen kosmetiikka liikkui jätin sivellinhaaveet sikseen. El Corte Ingles -tavaratalon MAC-tiskillä ei ollut hintoja esillä, mutta en sitten vaivautunut niitä edes kysymään. Outoa muuten tuo MACin "hintalappupolitiikka", useinkaan hinnat eivät ole esillä missään päin maailmaa MACin tiskeillä. Kapkaupungin MAC-liikkeessä myyjä joutui jopa kaivamaan jostain laatikosta hintakatalogin kun ei pystynyt muistamaan Paint Potien hintaa!

El Corte Inglesissä MACin lisäksi houkuttivat Benefit, Bobbi Brown ja Armani, sekä tietysti muut Suomestakin saatavat selektiiviset merkit. Mua olisi ihan hirveästi kiinnostanut mennä tutkimaan Armanin tiskiä, tämä meikkisarja kun on suhteellisen uusi kosmetiikkamaailmassa ja monet meikkitaiteilijat jo vannovat Armanin nimeen, mutta tiskillä tuntui vallitsevan niin hienostunut aura etten oikeasti uskaltanut kuin kulkea ohi niska kenossa...! Tiskillä näytti asioivan vain todella chic'ejä naisia hienoissa vaatteissaan ja kalliissa käsilaukuissaan, joten turisti-Inkivääri pölyisissä sandaaleissaan jäi kiltisti kauemmas.

Markettimeikkien puolella oli tarjolla useimmat johtavat kansainväliset perusmerkit kuten Rimmel, Maybelline, L'oreal sekä Max Factor ja Suomen markkinoilta vielä puuttuva ranskalainen klassikko Bourjois. Myös sellaiset Suomessa tuntemattomat (tai ainakin myymättömät) merkit kuin Astor ja Deborah olivat näkyvästi edustettuina. L'orealilla oli normivalikoiman lisäksi toinenkin tiski alamerkille, L'oreal Studio Secrets. Studio Secrets -meikit ovat Color Appeal Star Secrets -sarjan tavoin julkkisnaisten nimikkotuotteita, ja sarjan tuotteet on jaoteltu eri sävyosiin silmien värin mukaan. Sinisille, ruskeille ja vihreille silmille oli omat displaynsa.

Mutta voi niitä hintoja... Siinä missä Rimmelin neljän sävyn paletti maksaa Suomessa 7,90€, saa siitä Espanjassa pulittaa 11€. L'orealin solonappi kustantaa Suomessa 8,90€, Espanjassa 11,90€. Olisin niin kovin halunnut ihanan turkoosin Xenon Blue -sävyn, mutta tsori vaan, en ala todellakaan maksaa yhdestä L'oreal-solosta kahtatoista euroa. MAC-luomivärinkin kun saa jo täällä hintaan 15,50€.

L'orealin Color Appeal -luomiväreissä on ulkomailla enemmän sävyvalikoimaa kuin Suomessa.

Maremagnum-ostoskeskuksesta sitten lopulta löytyi Inkiväärin lompakolle sopiva liike, nimittäin italialainen Kiko Make Up Milano. Liike näytti todella kivalta ja ammattimaiselta, valikoima oli runsas ja myyjät meikkitaiteilijoita niinkuin MACilläkin, mutta hinnat olivat kuin Lidlissä konsanaan. Luomivärisolot maksoivat 2,90€-4,50€ ja kynsilakat 3,90€. MAC-henkeä heijastelivat myös raidoitetut, baked-tyyliin puristetut luomivärit jotka muistuttivat erehdyttävästi MACin Mineralize-luomivärejä.

Valitettavasti tuotteiden laatu osoittautui hyvin vaihtelevaksi, ja monet kirkkaista luomiväreistä tekivät swatchatessa heikkoa jälkeä. Olisin halunnut ostaa halvimmasta, 2,90€-maksavasta kategoriasta keltaisen ja oranssin luomivärin, mutta pigmentti oli sen verran surkea että hyllyyn jäivät. Lopulta päädyin ostamaan vain kaksi 4,50€-maksavaa luomiväriä; fuksianpunaisen ja kuparin, sekä sinisen kynsilakan. Kynsilakka on vielä testaamatta mutta noissa luomiväreissä on todella hyvä pigmentti ja ne levittyvät pehmeästi.

Alla olevassa meikissä on käytetty fuksianpunaista Kiko-luomiväriä (sävy nro 49, väreillä ei ole nimeä). Testasin sävyjä suuresti protestoivalle siskolleni. :P Yläluomella fuksiaa, alaluomella NYXin Wild Fire -vihreää. Tämä meikki olisi minusta ehdottomasti vaatinut mustan sisärajauksen alaluomelle, mutta siskoni ei antanut minun tehdä sitä.

Siinäpä terveiset Barcelonasta! Teettekö te muuten usein ulkomailla kosmetiikkahankintoja? Kuinka paljon teille merkitsee tuotteen hinta? Ostaisitteko jonkun ihanan mutta kalliin tuotteen vain koska sitä ei saa Suomesta?