Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Luonnonkosmetiikka - mitä se on?

keskiviikko 23. syyskuuta 2009

Luonnonkosmetiikka - mitä se on?


Luonnonkosmetiikka on tänä päivänä kasvava trendi, ja sarjat kuten Dr Hauschka, Rosen Serien ja Melvita ovat levinneet luontaistuotekaupoista tavaratalojen hyllyille. Viking Linen Tax Free'henkin on ilmestynyt Weledalle oma kokonainen hylly! Mutta kuinka moni tietää mitä luonnonkosmetiikalla oikeasti tarkoitetaan?

Itselleni asia selvisi kunnolla oikeastaan vasta kun luin Rita Stiensin kirjan Totuus Kosmetiikasta. Kirjan mainostetaan vertailevan tavallisen kosmetiikan ja luonnonkosmetiikan eroja, haittoja ja hyötyjä, mutta oikeastaan se on silkkaa luonnonkosmetiikan markkinointia. Täytyy myöntää että se sai minutkin kiinnostumaan, mutta myöhemmin sain hieman kriittisyyttäni takaisin luettuani muuta alan kirjallisuutta.


Ovatko merkit kuten Yves Rocher tai The Body Shop luonnonkosmetiikkaa? Eivät ole. Yves Rocher mainostaa olevansa "Kasvipohjaisen kosmetiikan nro. 1 maailmassa", mikä luo kuluttajalle mielikuvan luonnollisesta kosmetiikasta. Mainoslause ei ole valheellinen, sillä tokihan Rocher käyttää tuotteissaan kasvipohjaisia ainesosia - mutta vain pieninä pitoisuuksina. Yves Rocherin ja The Body Shopin kosmetiikka sisältää synteettisiä ainesosia siinä missä vaikkapa Garnier, Lancôme tai Clinique.

Miten luonnonkosmetiikka määritellään?

  • Kaikki (tai n. 95%, en muista lukua pilkulleen) raaka-aineet saadaan luonnosta
  • Petrokemian tuotteet kuten mineraaliöljyt eivät ole sallittuja
  • Silikonit eivät ole sallittuja
  • Eläinrasvat ja proteiinit eivät ole sallittuja (lukuunottamatta lanoliinia)
  • Tuoksu- ja väriaineiden on tultava luonnon raaka-aineista
  • Säilöntäaineet ovat pääasiassa luonnon raaka-aineita kuten alkoholi, eteeriset öljyt ja vitamiinit. (Parabeenit eivät ole täysin kiellettyjä, mutta ne ovat kyseenalaisten aineiden listalla eikä monikaan luonnonkosmetiikkamerkki niitä käytä.)


Mistä tunnistat luonnonkosmetiikkatuotteen?

Aidon luonnonkosmetiikan tunnistat sertifikaatista. Sertifikaatteja ovat mm. Ecocert, Kontrollierte-Naturkosmetik BDIH, Cosmetique Bio ja Cosmetique Eco.


Muutama sana luonnonkosmetiikan puolesta ja vastaan.

Miksi valita luonnonkosmetiikka?
  • Eettiset syyt (eläinkokeettomuus, silikonit kuormittavat luontoa)
  • Ekologisuus
  • Ihon omia ainesosia muistuttavat luonnolliset raaka-aineet hoitavat ihoa parhaiten
Miksi valita synteettinen kosmetiikka?
  • Pienempi allergiariski; kun kosmeettinen tuote valmistetaan pelkästään synteettisistä, puhtaista ainesosista, tuotteen koostumus on yksiselitteinen. Luonnonkosmetiikassa raaka-aineiden 100% puhtaudesta ei voida mennä takuuseen, edes valmistajalla ei ole tietoa kaikista niistä kymmenistä kemiallisista aineista joita esimerkiksi kasviyrtit tai uutteet voivat sisältää.
  • Tuotteen tasainen laatu; synteettinen tuote sisältää aina täsmälleen saman määrän vaikuttavia aineita, kun taas luonnonkosmetiikassa laatu voi vaihdella eri vuosien marjasadon tai muun kerätyn kasvin laadun mukaan.
Mitä tulee herkistymiseen, iho voi herkistyä yhtä lailla niin synteettisille kuin luonnon ainesosille. Kumpikaan ryhmä ei siis tässä suhteessa ole toistaan pahempi.


Mutta faktat sikseen ja siirrytään mun henkilökohtaisiin juttuihin! :) Luettuani Stiensin kirjan päätin siis vaihtaa kokeilumielessä kaikki ihonhoidon tuotteeni luonnonkosmetiikkaan, ja sillä tiellä nyt ollaan. Tuotteiden vaihto sujuu hitaahkosti, sillä siirryn luonnonkosmetiikkaan sitä mukaa kun edelliset purnukkani loppuvat, ja valitettavasti en saa voidepurkkejani tyhjiin ihan niin nopsaan kuin muuan Golden Girl. ;)

Tällä hetkellä käytössä on kolme luonnonkosmetiikan tuotetta; Urtekramin vartaloemulsio sekä Weledan päivä- ja yövoide. Minulla on myös Weledan naamio koska se tuli mukana pakkauksessa, mutta en ole vielä testannut sitä (koska jaksan tehdä naamioita niin aniharvoin... mikähän siinäkin on?).


Tuotteiden incit ovat herkullisia. Urtekramin voiteessa on aloe veraa, aprikoosinkiviöljyä, sheapähkinävoita, jojobaöljyä ja eteeristä appelsiini- ja sitruunaruohoöljyä. Weledan voiteissa on manteliöljyä, sheavoita, kaakavoita, iirisjuurta, kamomillankukkaa ja kehäkukkaa. Ehkäpä juuri tämä psykologinen vaikutus sai minut eniten kiinnostumaan luonnonkosmetiikasta - kyllähän sitä nyt mieluummin hoitaa ihoaan kaakaovoilla ja manteliöljyllä kuin propyleeniglykolilla, parafiiniöljyllä ja cyclopentasiloksaanilla, vai kuinka?

Olen jo pitkään käyttänyt menestyksekkäästi puhtaita öljyjä hiusten hoidossa, ja ajattelin että ehkäpä öljyt tekevät hyvää myös iholleni. Toistaiseksi en kuitenkaan ole vielä aivan vakuuttunut.

Käyttämäni Weledan Iiris-sarjan yö- ja päivävoide ovat todellakin erittäin rasvaisia. Ne on tarkoitettu normaalille ja sekaiholle, ja minulla on aikalailla normaali iho. Olen käyttänyt niitä nyt kesäkuusta saakka, ja aluksi ne eivät kumpikaan imeytyneet millään. Yövoiteen sai pyyhkiä aamulla kleenexillä ihon pinnasta ja päivävoiteen päälle oli turha kuvitella pystyvänsä levittämään meikkipohjaa - edes tunnin "imeytymisen" jälkeen. Ihoni myös reagoi uusiin tuotteisiin näppylöillä.

Pikkuhiljaa näppylät katosivat ja yövoidekin alkoi imeytyä paremmin kesän vaihtuessa syksyyn ja ihon muuttuessa kuivemmaksi. Päivävoidetta en edelleenkään pysty käyttämään meikin alla, vaan laitan sitä välillä yövoiteen sijasta tai niinä (harvoina) päivinä kun tiedän että en meikkaa. En voi väittää ihoni kunnon mitenkään parantuneen tai muuttuneen voiteiden ansioista, muuten kuin että näppyjä on edelleen tavallista useammin.

Urtekramin vartalovoide levittyy nihkeästi, mutta kun se huolellisen hieromisen jälkeen vihdoin imeytyy, on tunne todella kosteuttava. Tuntuu kuin iholle sumutettaisiin hienojakoista, kosteaa sumua. Kuvittele, että astut johonkin trooppiseen kasvihuoneeseen, siltä tämä voide tuntuu iholla! Ja iho pysyy joustavana ja kosteutettuna koko päivän. Urtekramista olen siis tykännyt, mutta pieni pakkauskoko (250ml) ärsyttää, ja tietysti voide olisi parempi jos se imeytyisi nopeammin. Nihkeän levittyvyyden arvelen johtuvan liukastavien silikonien puutteesta.

Urtekram usean hierontaliikkeen jälkeen - menee tovi ennenkuin imeytyy!

Ostan vartaloemulsiot mielellään isoissa pakkauksissa kun niitä kuluu kaikista mömmöistä eniten, mutta luonnonkosmetiikkasarjojen vartalovoiteet on lähes poikkeuksetta pakattu 100-250ml:n pakkauksiin. Syynä on luultavasti korkea hinta, sillä jo 100ml maksaa 20,90€ (Weledan Villiruusu- tai Tyrnivartaloemulsio). Ainoa suurempi pakkauskoko jonka löysin on Melvitan vartalovoide joka on 400ml, ja hintaa tällä putelilla on 26€. Sitä kun vertaa perus-Niveoihin joita saa 5-6 eurolla niin kyllä kirvelee!

Urtekramin voide on vartaloemulsioista edullisimpia, 250ml kustantaa 6,80€.

Miksi muuten luonnonkosmetiikka maksaa niin paljon? Eiväthän ne ole mitään ylellisyystuotteita! Vastaus löytyy tietysti pienemmistä volyymeista, mutta myös raaka-aineet maksavat paljon enemmän kuin synteettisen kosmetiikan. Esimerkiksi kilo tyrniöljyä, joka kuuluu kallisarvoisimpiin raaka-aineisiin, maksaa 160€. Synteettisen kemian suosima parafiiniöljy maksaa 1€ / kg!

Tästä tuli nyt pitkä teksti, jaksoikohan kukaan edes lukea tänne saakka... Jos jaksoi, niin kertokaa mielellään omia kokemuksianne luonnonkosmetiikasta! Olen aiheesta erittäin kiinnostunut, ja omat kokeiluni jatkuvat. Tänä aamuna loppui deodorantti, ja nyt sitten pitäisi ostaa luonnondödö, josta monilla on aika vaihtelevia mielipiteitä...!

Lähteet: Rita Stiens - Totuus Kosmetiikasta (2008)
Aija Luoma ja Raija Kara - Kosmetiikan mahdollisuudet ja rajat (2000)

Tunnisteet:

16 kommenttia:

Blogger Meiju kirjoitti...

Olen ihmetellyt kauan että miksi luonnonkosmetiikkatuotteet pakataan tuhlaileviin pakkauksiin? Jos kerran raaka-aineet eivät kuormita luontoa niin mites pakkaukset sitten? Weledalla ainakin monet pullot on pakattu vielä lisäksi pahvilootien sisään.

Lähdin nyt siis The Body Shopin puollustuslinjalle koska tiedän ketjusta ja tuotteista hyvin paljon.

Myöskään luonnonkosmetiikan raaka-aineiden saatavuusperää ei varmaan missään kerrota, tuotetaanko se lapsityövoimalla vai miten. Kun taas TBS:llä kerrotaan mistä esimerkiksi voipuunvoi on peräisin, miten se tuotetaan ja ketä sitä saavat oikeudenmukaisen palkkion. TBS:llä on siis oma reilun kaupan ohjelma Yhteisökauppa.

The Body Shop oli myös maailman ensimmäinen kosmetiikkayritys joka sanoi ei eläinkokeille. Ainoita eläinperäisiä tuotteita (joita nyt tähän hätään tulee mieleen) taitaa olla luomuhunaja.

TBS on myös kuuluisa parfyymiteollisuudessa käyttämällä ensimmäisenä synteettistä myskiä.

The Body Shopin tuotteissa käytetään paljon luonnon raaka-aineita, mm. aloe veraa, kookosöljyä, oliiviöljyä, vehnänalkioöljyä, kaakovoita, sheavoita, papaijasosetta, piparminttuöljyä, teepuuöljyä, banaanisosetta ym ym.

Myös jokaisessa TBS:n meikkituotteessa on yhteisökaupan kautta tuotettua kosteuttavaa marulaöljyä.

TBS:n pakkaukset eivät ole tuhlailevia, mitään purkkia ei ole pakattu pahvilaatikoihin, ei edes meikkejä.

TBS:n tuotteet ovat siirtymässä säilöntäaineettomiksi, kaikki uudet tuotteet mitä markkinoille ovat nyt tulleet ovat jo säilöntäaineettomia.


Tää kuullostaa nyt kamalalta saarnalta mutta tahdoin vain kertoa mitkä asiat tuli mieleen. Tekstisi oli hyvä ja hienoa että sinulla on omia kokemuksia luonnonkosmetiikasta. Mutta yksi lause rupesi vain ärsyttää:

"The Bosy Shopin kosmetiikka on yhtä synteettistä kuin vaikkapa L'orealin tai Garnierin."

En vain pidä että TBS rinnastetaan ns. pilipalisarjoihin. :)

http://bodyshop.fi
Tuolta löytyy paljon tietoa raaka-aineista, eläinkokeista, yhteisökaupasta ja muista sellaisista.

24. syyskuuta 2009 klo 0.11  
Blogger Sanni kirjoitti...

Moi Meiju!

Mä oon ihan samaa mieltä sun kanssa Body Shopista, ja siis tiedänkin kaikki nuo mainitsemasi jutut. Tietysti TBS:n tuotteissa on paljon luonnon raaka-aineita, ja heidän Yhteisökauppa-projektinsa on aivan mahtava juttu. Mutta totuus on että incit eivät loppujen lopuksi juurikaan eroa vaikkapa L'orealin voiteista, ja oikeaan luonnonkosmetiikkaan verrattuna TBS:n kasvipohjaiset raaka-ainepitoisuudet ovat pieniä. Ei siinä mitään pahaa ole, mutta nostin TBS:n esimerkiksi tekstissäni ihan vain siksi kun joillain ihmisillä saattaa olla sellainen kuvitelma että TBS:kin on luonnonkosmetiikkaa.

Ja "pilipalimerkki" L'orealhan omistaa The Body Shopin. :)

24. syyskuuta 2009 klo 0.22  
Blogger Meiju kirjoitti...

Niin L'orealhan omistaakin, omistanut jo kai vuodesta 2007. Ja se on ihan hyvä juttu, Dame Anita Roddick teki hienon päätöksen myydä TBS:n sellaiselle yritykselle joka pysyy pitämään TBS:n sellainen kun se on aina ollut. :) Ja ennenkaikkea ehti myydä.

24. syyskuuta 2009 klo 0.32  
Blogger Meiju kirjoitti...

Ääh mitä mä kirjotin. :D :D Siis 2005.

24. syyskuuta 2009 klo 0.33  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Moi, minäkin täältä alan heti puolustamaan The Body Shopia, tuotteet nimittäin ovat upeita, eikä niitä mielestäni tulisi rinnastaa markettikamaan.

"oikeaan luonnonkosmetiikkaan verrattuna TBS:n kasvipohjaiset raaka-ainepitoisuudet ovat pieniä"
Itseasiassa esimerkiksi yhden suosituimmista tuotteista, Mango body butterin, inci-lista alkaa näin:
Aqua (Water)), Mangifera indica (Mango Seed Oil), Prunus dulcis (Sweet Almond Oil), Theobroma cacao (Cocoa Butter), Glycerin....
joten mistään pienistä pitoisuuksista ei todellakaan ole kyse.

Mineraaliöljyjä TBS ei käytä lainkaan.

24. syyskuuta 2009 klo 10.41  
Blogger Sanni kirjoitti...

^ Okei okei, ymmärrän! :) Ehkä asettelin sanat vähän väärin, sillä tarkoitus EI ollut mitenkään mollata Body Shopia, ainoastaan tuoda esille se että se ei ole luonnonkosmetiikkaa.

Korjaan vähän noita sanavalintojani, yhtä hyvin TBS:n incejä voi verrata myös selektiiviseen kosmetiikkaan. (Selektiivisen ja markettikosmetiikan incithän eivät eroa mitenkään hurjan olennaisesti toisistaan. Kyse on markkinoinnin antamista mielikuvista. ;))

24. syyskuuta 2009 klo 10.59  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Edelliseltä anonyymiltä taisi taktisesti jäädä kirjoittamatta koko body butterin inci, koska glyseriinin jälkeen tuleekin cyclomethicone eli silikoni ;;D

Tässä koko lista, TBSsän jenkkisivuilta:
Water, Mangifera Indica (Mango) Seed Oil, Prunus Amygdalus Dulcis (Sweet Almond) Oil, Theobroma Cacao (Cocoa) Butter, Glycerin, Cyclomethicone, Glyceryl Stearate, PEG-100 Stearate, Cetearyl Alcohol, Lanolin Alcohol, Phenoxyethanol, Fragrance, Methylparaben, Propylparaben, Xanthan Gum, Benzyl Alcohol, Disodium EDTA, Hexyl Cinnamal, Linalool, Amyl Cinnamal, Benzyl Benzoate, Limonene, Potassium Hydroxide, Sodium Hydroxide, Citral, Eugenol, Farnesol, Geraniol, Citronellol, Annatto.

Eli silikonia, hajusteita, alkoholia. Parabeenitkit siellä vilahtaa, itseäni ne eivät tosin häiritse. Samanlainen sisällysluettelo voisi löytyä esim. Make Up Storen valikoimista (ja mielestäni The Cremessä samantyylinen onkin), eli peruskauraa eikä yhtään vaihtoehtoisempi brändi. Onhan se oman työpaikan tuote aina paras ;)

24. syyskuuta 2009 klo 15.24  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Hei haluaisin kysyä, että pesetkö aina joka käyttökerran jälkeen geelirajaus-siveltimen? Pitääkö se pestä aina käytön jälkeen?

24. syyskuuta 2009 klo 18.58  
Blogger Sanni kirjoitti...

Moi Anonyymi! Kyllä sivellin on pakko pestä geelirajauksen jälkeen sillä geelihän kuivettuu harjaksiin ja sivellin jää ilman pesua tönköksi. Eli vastaus on kyllä, pesen rajaussiveltimen joka käytön jälkeen! :)

24. syyskuuta 2009 klo 19.30  
Blogger milipili kirjoitti...

No onpas TBS nyt kova sana ;-), varsinkin niille jotka eivät osaa lukea.

Dr. Hauchkalta käytin Ruusuvoidetta joka oli liian öljyistä eikä kosteuttanut kuivaa ihoani.

Urtekhamilta ostin ruusu ja aloevera hoitoaineet jotka olivat liian liruja ja valuivat pitkit selkää viemäriin. CO-pesussakaan eivät toimineet ja haisivat pahalle.

24. syyskuuta 2009 klo 20.26  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Minulla on toiminut ihan hyvän Urtekramin nestemäinen kristallidödö (eka ostamani oli kivimäinen ja tietysti onnistuin hajoittamaan sen saman tien palasiksi), se kuluu vain aika nopeasti.

En ole varma ovatko nämä luontaiskosmetiikkaa, mutta käytän Real Purityn Eye&throat voidetta ja Devitan päivävoidetta - ovat kosteuttavia mutta eivät rasvaisia.

24. syyskuuta 2009 klo 21.32  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Laveralta löytyy ihanan tuoksuisia dödöjä, valinnan vaikeus on kamalaa.:D

Kannattaa tutustua Inkuto-nimiseen merkkiin, ihania Shea Butter -tuotteita!

24. syyskuuta 2009 klo 23.09  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Luonnonkosmetiikka ON luonnonkosmetiikkaa,synteettinen synteettistä, voi on voita, ja margariini margariinia!!!! =) Itse käytän kasvojen hoitoon vain luonnonkosmetiikkaa, synteettiset tukkivat. (esim. synteettinen kasvovoide tekee iholle sellasen "kelmun", iho ei pysty hengittämään. Plus tulee niitä tukkeumia.) Luonnolliset toisaankin imeytyy ihoon. Mitään allergioita en vielä ainakaaan oo pannut merkille. Dr. Hauschkan Kevyt Ruusuvoide on ihana, se imeytyy hyvin. Hauschkan Kosteusvoide on aika kevyttä, jos joku on kokenut esim. Ruusuvoiteen liian tuhdiksi. Ja noita voitetahan tosiaan voi sekoitella keskenään. Meikkaamiseen käytän mineraalimeikkejä.

25. syyskuuta 2009 klo 1.02  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Hieno, etttä maltat kulutella vanhat tuotteet loppuun ja sitten vasta hankit uusia.. Itse olen tilannut Saksasta edullisempaa luonnonkosmetiikkaa. Lavera ja Logona ainakin löytyy edullisemmin kuin Suomesta. Hauschkan silmäluomivoide maksoi 19.90, kun paikallisesta teyrveyskaupasta sama löytyi 39.90 hintaan. Ja kun tilaa harvoin ja enempi kerralla kannattaa.

27. syyskuuta 2009 klo 16.36  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Body Shop ei ole luonnonkosmetiikkaa, ainoastaan se virheellisesti mainostaa itseään sellaisena. Sen lisäksi Body Shopin eläinkokeettomuusperiaatekin meni metsään samalla kun TBS myytiin L'Orealille. Aikamoinen kaksinaismoralistinen yritys siis.

Itse olen myös vaihtanut hiljalleen kaikki tuotteet luonnonkosmetiikkaan enkä ole katunut. Ainoat mitä toivoisin luonnonkosmetiikasta vielä löytäväni ovat toimivampi dödö ja vedenkestävä ripisiväri. Mutta näitä ei ehkä ole mahdollisuutta valmistaa, koska molemmat ominaisuudet on saatu aikaan aikamoisella kemialla, joka ei ole hyväksi iholle (tai silmille!)

28. syyskuuta 2009 klo 15.15  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Ole Hyvä sarjan shampoita ja hoitoaineita olen kokeillut. Shampoot ovat olleet ok, hoitoaineista ei ole mihinkään, ainakaan pitemmällä hiukselle. Urtekramin hoitsikat on vähän parempia, muttei mitenkään erikoisen hyviä. Urtekramin suihkugeelit on ihan hyviä, tuoksut ei mun mielestä tunnu oikein pysyvän koko putelin käyttöajan. En tiedä miksi.
Sante dödöä olen käyttänyt, ihan ok jos hikoilee vähemmän. Itselleni ei riitä muuta kuin kotipäivinä.

Laveran Basis käsivoide on hyvää. Tuoksu mielenkiintoinen, siitä varmaan joko tykkää tai ei. Laveran Calendula puhdistusgeeli kasvoille on saman tuoksuinen käsivoiteen kanssa. Pesuteholtaan on itselläni ollut ok, silmämeikit tosin poistan edelleen lumenella. Laveran Calendula kasvovesi on myös tuoksultaan sama, kirvelee omalla ihollani, alkoholinen. Lavera SPA suihkugeeli Tiare-Lily on voimakkaan tuoksuinen ja ihan hyvä perus suihkugeeli jos tykkää liljan tuoksusta. Lavera MangoMilk hoitoaine on IHANA! Tuoksuu erittäin hyvältä ja hoitotehot hyviä myös.

Luonnonmukainen shampoojauhe on myös tullut kokeiltua. Tämä: (http://www.hyvinvoinnin.fi/tuote/6163/Luonnonmukainen-shampoojauhe ) Mielenkiintoinen, tuttavuutemme jatkuu kokeilussa edelleen, en vielä mene sanomaan. Mutta siis siitä tulee sellaista vesilitkua joka kaadetaan päänahkaan ja vähän hierotaan (ei vaahtoa) ja sitten huuhdellaan. Suihkussa ollessa tuntuu, ettei se ollenkaan pese hiuksia, mutta hiusten kuivattua ne onkin puhtaat.

28. syyskuuta 2009 klo 19.41  

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu